Vihkikirkko vaihtui

Heipparallaa kaikki miljoona (kaksi tai kolme) lukijanaani!

Vuosi se lähenee loppuaan ja pian ollaankin jo siinä ajassa, että voin todeta meneväni "tänä vuonna naimisiin." Jipii! Viimeinen kuukausi on ollut kiireinen niin töissä, kuin arjessakin, joten valitettavasti blogin päivitys on kaikessa hässäkässä jäänyt. Häiden suhteen on kuitenkin tapahtunut yhtä sun toista edistystä, joten aiheita on kyllä takataskussa paljonkin.

Nyt löytyy vihdoin taas aiheiden lisäksi myös energiaa näpyttelyyn. Kun eilisiltaisten ensimmäisten (ja toivottavasti myös viimeisten) häiden aiheuttamien itkujen kyyneleet on pyyhitty sulhon paitaan ja todettu, että turhaan stressailin, niin jaksaa taas ilostuttaa tämä suunnittelu. :D Kaipa olin vain tosi väsynyt eilen, kun en edellisyönä ollut saanut kunnolla nukutuksi, niin yhtäkkiä sitten mielessä pyörineet asiat paisuivat isoiksi, vaikka eivät todellisuudessa murehtimisen aiheita olleetkaan. Tästä aiheesta ehkäpä lisää myöhemmin.

Tänään voisin kuitenkin kertoa, että ennakkotiedoista ja aiemmasta kirkkoaiheisesta postauksestani poiketen, päätimme sittenkin vaihtaa vihkikirkkoamme "vähän" isompaan ja mahtipontisempaan.

Totesin aiemmin, että tykkäämme pienestä ja kodikkaasta kirkosta, joten siksi olimme valinneet Seutulan kappelin. Edelleen sen kodikkuus ja söpöys ihastuttaa, mutta sijainti olikin kuitenkin se seikka, jota aloimme sulhasen kanssa pohtia uudelleen.

Kun monet ulkomailta ja muualta, kuin pääkaupunkiseudulta kutsutuista vieraista  ovat iloksemme jo ilmoittaneet tulevansa häihimme, niin tuumailimme, että he varmaan mielllään majoittuisivat Helsingissä ja keskustassa. Näin ollen Seutulan kappeliin, joka sijaitsee aika kaukana luonnon helmassa, on hankalahkoa tulla. Vaikka toki myös Vantaalta löytyy hotelleja, ei siinä, mutta niistäkin olisi melkeinpä tultava taksilla paikalle. No, päätimmepä sitten jouluaaton aattona soittaa ihan extempore Helsingin Tuomiokirkkoseurakuntaan ja kysyä josko Helsingin Tuomiokirkossa olisi vapaita vihkiaikoja haluamanamme päivänä (joka on 24.9.2016, jos en vielä ole täällä maininnut tarkkaa päivää?). Ja siellähän oli! :D Tuomiokirkostahan sulhanen haaveili jo aiemmin, mutta jotenkin ajattelimme sen olevan liian iso ja pramea makuumme. Sanoinkin aiemmin, että leikittelimme ajatuksella, emmekä vakavasti miettineet kirkkoa vaihtoehdoksi. Ennen kuin sitten joulun alla tuumailimme uudestaan!

Soitin seurakuntaan maanantaina uudestaan ja saimme varattua hääpäivällemme vihkiajan sopivalle kellonajalle. Vihkiaika aikaistui tunnilla alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta ajattelimme sen niin, että jääpähän sitten enemmän aikaa itse hääjuhlille. Tämän jälkeen pitikin sitten vielä infota suunnitelmien muutoksista valokuvaajaa ja bussifirmaa, jolta kyydit on varattu. Onneksi niiden suhteen ei tullut ongelmia, vaan muutokset passasivat molemmille hyvin. Tosin bussikyydin hinta nousi parikymppiä, mutta nielimme tappiomme.

On se kyllä kaunis kirkko, joten aika hienoa astella alttarille hääpäivänä tuolla. Tykkäsin alun perin siitä, että Seutulan kappelissa ei alttarille olisi matkaa juuri nimeksikään, mutta tässä kirkossahan sitä saa marssia jo tovin jo toisenkin. Isänikin ensimmäinen kommentti koski sitä, että kuinkahan hän kykenee jännitykseltään saattamaan minua niin pitkän matkan. :D Mutta emmeköhän me molemmat selviä.

Kuvat olen nopeasti napannut googlesta, mutta mennään varmaan tulevana viikonloppuna yhdessä sulhasen kanssa katsomaan kirkkoa livenä sisältäkin, joten voin silloin ottaa muutamia kuvia itsekin.

Että sellainen suunnitelmien muutos tähän väliin. Muita kyseisessä kirkossa naimisiin aikovia? :)

Vihkisormus tilattu

Hujahtipa taas pitkä aika viime postauksesta. Nyt on ollut paljon muita menoja ja arjen kiireitä, joten hääsuunnittelut ovat jääneet vähän taka-alalle. Syyskuuhun on niin pitkä aika, että ei onneksi koko ajan tarvitsekaan olla touhuamassa jotain häihin liittyvää, vaan voi tehdä pikkuhiljaa.

Eilen kuitenkin tuli tehtyä eräs isoimmista häihin liittyvistä päätöksistä, tilattiin nimittäin minulle vihkisormus! Vähän aikaa sitten jo kirjoittelinkin sormusaiheesta täällä. Olin tehnyt paljon taustatyötä ja tutustunut eri seppien mallistoihin, hintoihin sekä heidän asiakkaidensa mielipiteisiin ja kokemuksiin.Vihkisormuksen valinta on iso päätös, sillä se on usein iso sijoitus ja esine, joka kulkee mukana koko lopun ikää. En siis tosiaan halunnut tehdä valintaa ensin vertailematta vaihtoehtoja kunnolla.

Kuten jo aiemmin kerroin, olimme ajatelleet että sormus olisi kiva hankkia suomalaiselta kultasepältä - koska aina on hienoa tukea suomalaista käsityötä. Olen netin selailun lisäksi viimeisen kuukauden aikana poikennut useissa myymälöissä katselemassa jos jonkin moisia sormuksia ja juttelemassa kultaseppien kanssa. Monestakin liikkeestä löytyi mieluisia ja huomasin nopeasti, millaiset sormukset päätyvät sormeeni soviteltavaksi ja mikä on oma makuni. Olivatkin hyvin samanlaisia, kuin mitä olin jo aiemmin netistä ihastellut. Harmi, kun en tullut ottaneeksi kuvia useammista sovittamistani rinkuloista, mutta ainakin alla olevat kolahtivat.

Ensimmäinen on Westerback-myymälässä Helsingin keskustassa ja toinen taisi olla Kultakellossa ja Sandbergin mallistoa.

Kävimme mieheni kanssa muutama viikko sitten Malmin Korupajassa katselemassa heidän mallistoaan ja silloin jäi pari sormusta mieleen, mutta en kuitenkaan vielä halunnut tehdä päätöstä. Kävin sen jälkeen tosiaan monissa muissakin paikoissa vertailemassa ja katselemassa. Huomasin sitten, että Malmin Korupajalla oli alennusmyynnit meneillään eilen, joten päätimme mennä paikanpäälle uudestaan. Esillä oli enemmän vaihtoehtoja, kuin ensimmäisellä kerralla ja pääsimme juttelemaan itse kultasepän kanssa, joka vaikutti todella asiantuntevalta ja taitavalta kaverilta. Onneksi juuri hän tuli meitä palvelemaan, sillä osasi vastata kaikkiin kysymyksiini koskien timantteja sekä mallistoa. Vaikka liikkeessä oli ruuhka alennusmyynneistä johtuen, palveli hän meitä ihan rauhassa ja kuunteli mitä toivoin.

Pari sormusta päätyikin sormeeni pidemmäksikin aikaa ihasteltavaksi. Mietin, että jompikumpi näistä voisi olla oikea sormus minulle. Toinen sormuksista olikin muuten perfect, mutta sen runko oli sellainen, ettei sormuksen viereen mahtuisi toista sormusta. Halusimme valita sormuksen, jonka viereen mahtuisi toinen sormus, jotta joskus tulevaisuudessa siihen voisi lisätä esim. rivisormuksen viereen. Toisen ihanan sormuksen runko taas oli sellainen, että toinen sormus mahtuisi viereen, mutta se ei muuten kuitenkaan ollut ihan sitä mitä halusin.

Keskusteltuamme sepän kanssa päätimme, että teetämme minulle sormuksen, joka on näiden kahden yhdistelmä, malli toisesta ja runko toisesta! Kahden lähes täydellisen yhdistelmästä tulee siis toivottavasti juuri se minun mielestäni täydellinen! :) Miehenikin mielestä ideani näiden kahden sormuksen ulkonäön yhdistämisestä oli hyvä, joten hänkin oli vahvasti teetätyksen kannalla. Hän oli muutenkin ihanan kiinnostunut tästä valinnasta ja sormuksen ostettuaan sanoi olevansa tosi tyytyväinen siihen sormukseen, jonka valitsimme. Koska Malmin Korupajassa tosiaan oli eilen huippu hyvät alet, saamme todella mahtavan hintalaatusuhteen tälle uniikille sormukselle. Olemme ajoissa liikenteessä, mutta mielestämme oli fiksua hyödyntää tämä supertarjous nyt, kun se osui kohdalle. Täytyy vain malttaa säilyttää sormusta rasiassaan vielä monta kuukautta, mutta nyt on yksi syy lisää odottaa innolla sitä tärkeää päiväämme. :)

Sormus tulee olemaan valkokultaa. Pitkään pähkäiltyäni kullan sävyjen välillä, päädyin kuitenkin valitsemaan valkokullan, sillä timantit tulevat siinä paremmin esiin ja kenties se on kuitenkin keltakultaa ajattomampi valinta, vaikka keltakultaisetkin sormukset ovat mielestäni aivan upeita. Koska kihlasormukseni on kovin erilainen, siirtyy se oikeaan käteen sitten, kun vihkisormus syyskuussa sujahtaa alttarilla vasempaan nimettömääni. Aiemmin kirjoitin myös, että sormuksessani ei välttämättä olisi oltava juuri timantti keskikivenä, vaan jokin muukin kivi (zirkoni, rubiini, moisaniitti tms.) voisi olla hyvä vaihtoehto. Lopulta päädyimme kuitenkin valitsemaan timantin.

Teettämästämme sormuksesta tulee suurin piirtein tämän näköinen.

Jännityksellä odotan sormuksen valmistumista ja lopputulosta. Uskon, että siitä tulee tosi kaunis ja juuri sellainen kuin haaveilen. Alustavasti sovimme, että sormus olisi valmis vielä tämän vuoden puolella, mutta sanoin kyllä kultasepälle, että mikäli heillä on paljon tilauksia ja vaikkapa talvihäitään viettävät pariskunnat kaipailevat sormuksiaan nopeammin, niin meitä ei haittaa odotella vähän pitempäänkin. Hän sanoi myös, että sormukseen valitsemani timantti (jollainen on yllä olevan kuvan sormuksessa) on sellainen, että voi mennä hetki, että hän löytää juuri vastaavanlaisen. Mutta meillähän ei ole kiire, kun ei häät ole vielä pitkään aikaan.

En voisi olla iloisempi ja tyytyväisempi valintaani. Sormus on ihan minun näköiseni, suomalaista käsityötä, sekä vieläpä hyvään hintaan saatu laatuunsa nähden. Loisto ostos mielestäni siis! Kiitos valtavasti ihanalle miehelleni, joka halusi minulle tämän sormuksen teettää. <3 Kunhan sormus valmistuu, niin laitan varmasti kuvan myös tänne blogin puolelle. Voin sitten samalla kertoa tarkempia speksejä siitä.

En siis lopulta päätynyt tilaamaan sormusta Anette Tillanderilta, vaikka hänen sormuksestaan alun perin haaveilinkin. Mutta koska tosiaan vihkisormuksestani tulee sellainen, että sen viereen voi yhdistää toisen sormuksen, niin eihän sitä tiedä jos Anetelta joskus vielä tulevaisuudessa hankkisin esim. ihanan Anemy-sormuksen vihkisormuksen viereen.

Jos siellä on morsiamia tai sulhasia, jotka kaipailevat itselleen kaunista sormusta, kannattaa tsekata vielä tänään Malmin Korupajan nettisivut, sillä alet jatkuvat siellä vielä tämän päivän. :) itse voin lämpimästi suositella heitä ainakin tässä vaiheessa.

Ensi kerralla juttua taas koristeluista!